Viinipörssin pulloa pyörittää nyt toimittaja ja olutammattilainen, Anikó Lehtinen.
Olen unkarilaistaustainen, monennen polven helsinkiläistoimittaja ja olutasiantuntija, jolla on kaksi lasta asuinpaikassani Munkkisaaressa ja puoliso Peräseinäjoella. Työaikani jakaa olut, muut juomat ja musiikki. Toimittajana kirjoitan oluesta, alkoholipolitiikasta, ravintoloista ja matkailusta, olen Olutposti-lehden päätoimittaja ja Olutliiton puheenjohtaja. Opetan Laurea AMK tulevaisuuden elämysammattilaisia ja teen toimittajana Radio Helsingin aamua. Lisäksi kirjoitan oluesta kirjoja, reissaan juoman ja ruuan perässä Olutreissu-mediassa, vapaa-ajalla teen väitöskirjaa oluesta, syön ja juon mahdollisimman paljon ravintoloissa, kaivan esille cover-biisejä ja pussailen perheenjäseniäni.
Millainen on suhteesi viiniin ja olueen?
Viini on ollut elämässäni aina, unkarilaisille viini on elintarvike, maataloustuote ja osa elämää. Unkarilaiset osaavat puhua viinilajikkeista ja viinitietämys on ihan jokaisen perustietoa. Mökillä Balaton-järvellä lähiseutu on täynnä viinitiloja, ja haemmekin aina jostain lähitilalta viiniä. Oluen olen löytänyt aikuisena ja vahingossa, siinä kiinnostaa maun lisäksi sen asema ja kotimaisuus, se että jokaisella suomalaisella on mielipide oluesta, sen verran tiukasti se on kulttuurissamme. Oluen ja viinin iso ero on se, että viini on raaka-ainevetoinen juoma, kun taas olut on prosessivetoinen juoma, se näkyy niin maussa kuin näihin juomiin suhtautumisessakin. Viini ja olut ovat molemmat osa kulttuuria ja historiaa, niissä kiinnostavat myös ihmiset ja tarinat. Yleisesti olen kiinnostunut alkoholijuomakulttuurista, -politiikasta ja -historiasta, alkoholilla on ollut aina ihmiskunnassa kahtalainen merkitys arki- ja juhlajuomana. Väitöskirjassani tutkin keskioluen identiteettejä osana suomalaista yhteiskuntaa ja sen muutosta – se on ihanaa, viimeksi analysoin musiikkikappaleita, joissa olut-sana mainitaan ja löysin paljon uusia biisejä!
Herkullisin olut-ruoka-kombo?
Mieluisin olut ja ruoka -kombo on toffee ja karamellimainen IPA-olut. Muutenkin tykkään yhdistää olutta yllättäviin ruokiin, juustot, kakut, jäätelö, irtokarkit – kaikki sopivat oluiden kanssa. Haluan rikkoa perinteisen "olutruuan" rajoja, ihan kaikille ruuille löytyy sopiva olut. Toki uskon myös siihen, että jos syö sitä mistä tykkää ja juo mistä tykkää, se toimii myös aina. Lempiasioitani on koota iso juusto-, karkki-, suklaa ja napostelulautanen, ottaa siihen erilaisia oluita ja maistella kimpassa. Voi sopia vaikka kavereiden kanssa, että kaikki tuovat jotain, jolloin pääsee maistelemaan kaikenlaista uutta.
Paras olutravintola?
Parasta olutravintolaa on vaikea valita, niitä on lähellä sydäntä monta sekä meillä että maailmalla. Helsingissä eniten huomaan suuntautuvani Hanahuone Juovaan, jossa tykkään istuskella myös töitä tekien. Siellä kiehtoo hyvän valikoiman ja palvelun lisäksi hauska sisustus. Arvostan olutravintolassa kuten ravintolassa yleensäkin, hyvää palvelua. Tykkään kysyä ja pidän siitä, että minulle suositellaan oluita.
Kenen kanssa haluaisit istahtaa lasilliselle?
Juon olueni mielellään aina seurassa, ja todella mielellään istuisin oluen ääressä muutaman kuningattaren kanssa. Otetaan yhteen oluelle Elisabeth 1 ja 2, sekä siihen vielä Katariina Suuri, kiinnostaisi heidän elämäntarinansa ja se, miten he ovat päässeet asemaansa. Elisabethit ovat englantilaisia ja näin varmaan olutfaneja, ja historiasta tiedämme, että myös Katariina Suuri piti varsinkin tummasta oluesta.
Mikä on parasta ammatissasi?
Oma ammattini on monipuolinen ja parasta siinä on juuri se. Olen lyhyttempoinen ja kärsimätön, ja siksi pidän siitä, että joka päivä on erilainen ja mitä tahansa voi tapahtua. Rakastan ihmisiä, toimittajana ja opettajana pääsee tutustumaan hyvin erilaisiin ihmisiin ja se on työni suola. Olen myös haju- ja makuorientoitunut ja yksi hyvä puoli ammatissa on se, että pääsee maistamaan ja analysoimaan aromeja. Toimittajana nautin myös asioiden kaivamisesta ja opettajana tiedon levittämisestä, lisäksi opiskelijoilta oppii itsekin vaikka mitä ja pysyy pinnalla siinä, mitä heidän ikäluokassaan tapahtuu. Radiotoimittajan työn paras puoli kuulijoiden lisäksi on se, että saan itse valita musiikin, Radio Helsingissä ei ole soittolistoja.
Mitä olutrintamalla tapahtuu vuonna 2024?
Oluttrendirintamalla mennään, niin kuin aina epävarmoina aikoina, takaisin menneisyyteen ja turvallisiin klassikoihin. Tämä on huomattu olutrintamalla lager- ja pils-oluiden nousuna, meillehän ne ovat perinteikkäitä oluita. Oluen raaka-aineiden hinnat ovat nousseet, joten se myös vaikuttaa mm. siihen, että oluiden humalamäärät vähentyvät ja humalalajike-kombot yksinkertaistuvat. Itseäni kiehtoo nyt hiivan mahdollisuudet oluen teossa ja maussa, mitä kaikkea sillä saadaan aikaiseksi. Hiiva on oluen herkin raaka-aine, sillä saa sekä nostettua oluen uudelle tasolle että pilattua sen. Samalla haetaan olueen uusia mausteita, oluen ja viinin väliset erot vähentyvät, nythän jo monet natuviinit ja villihiivaoluet ovat hyvinkin lähellä toisiaan. Erilaisten juomakategorioiden välillä seilaavat hybridit lisääntyvät, toki myös holittomat ja vähäholilliset vaihtoehdot, joita itsekin käytän nykyään melkein päivittäin.
Minkä viinin valitsisit sivustoltamme?
Viinpörssin sivustolta valitsin amaronen, Pegasus Amarone della Valpolicella 2017. Maistoin ensimmäistä kertaa amarone-punaviiniä tarjoilija-aikoinani jo edesmenneessä ravintola Helmessä, ja viinin maku hätkähdytti. Rakastan tässä viinissä olevaa hillomaisen luumumaista aromia, josta tulee mieleen unkarilaiset kypsät luumut, ja pidän viinin ryhdistä, joka katkaisee hedelmän. Juon viiniä usein Peräseinäjoella puolisoni kanssa, siellä myös luen enemmän, ja tämä toimii hyvin dekkarin kera tai sitten tietysti ikuisuusrakkauteni, kovien, hieman suolakiteisten juustojen kanssa olohuoneen sohvalla.
